Uusia dosentuureja hoitotieteen laitoksella

31.10.2023

TtT Arja Holopaiselle ja TtT Anja Terkamo-Moisiolle on 22.9.2023 myönnetty Turun yliopistossa hoitotieteen dosentin arvo.

Hoitotieteen laitoksen uusien dosenttien tutkimusaloina ovat näyttöön perustuva hoitotyö sekä haavoittuvien ryhmien eettinen kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vaikuttava ja voimaannuttava hoitotyön johtaminen.

Arja Holopaisen tutkimusalana hoitotieteessä on näyttöön perustuva hoitotyö

Arja Holopainen

Näyttöön perustuva hoitotyö on edellytyksenä potilasturvalliselle ja laadukkaalle toiminnalle. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä pyritään varmistamaan potilaan hoidossa paras mahdollinen hoitotulos. Sama koskee terveyden edistämisen tuloksia.

– Vaikuttavien, käyttökelpoisten ja terveydenhuollon asiakkaille merkityksellisten hoitomenetelmien ja palveluiden kehittäminen edellyttää tutkimusnäytön implementointia ja vakiinnuttamista. Hoitotyön näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen avulla voidaan muun muassa karsia turhia tai vanhentuneita hoitokäytäntöjä sekä edistää taloudellisten- ja henkilöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Tavoitteena on, että hoitokäytännöt eivät vaihtele eri organisaatioissa tai eri työntekijöiden välillä perusteettomasti. Hoitokäytäntöjen perusteeton vaihtelu ei ole eettisesti oikein ja se asettaa terveydenhuollon asiakkaat eriarvoiseen asemaan, selventää tuore dosentti Arja Holopainen.

Viimeisen 15 vuoden aikana Holopainen on ollut aktiivisesti kehittämässä näyttöön perustuvaa hoitotyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Hänen tutkimustoimintansa onkin painottunut erityisesti näytön tiivistämisen menetelmiin (esim. hoitosuositukset, järjestelmälliset katsaukset), näytön levittämiseen, käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen.

– Hoitotieteellinen tutkimus tuottaa erinomaista tutkimustietoa nimenomaan hoitotyön kehittämiseen. Valitettavasti sen ’jalkautuminen’ kliiniseen hoitotyöhön on edelleen liian hidasta. Joillakin hoitotyön osa-alueilla, kuten mielenterveys- ja päihdehoitotyössä, viive on erityisen suuri, Holopainen kertoo.

Anja Terkamo-Moision tutkimus kohdistuu haavoittuvien ryhmien eettiseen kohtaamiseen sekä hoitotyön johtamiseen

Anja Terkamo-Moisio

– Hoitotyön johtamisen yhteydet etenkin henkilöstötuloksiin ovat laajalti tunnistettuja, sitä vastoin sen vaikutukset potilas- ja organisaatiotuloksiin ovat vielä vähemmän tutkittuja alueita. Yhteistyösuhteita painottavien, eli relationaalisten johtamistyylien ohella mielestäni on tärkeää tutkia myös ns. destruktiivisia johtamistyylejä, jotta niiden taustalla vaikuttavat tekijät tunnistettaisiin ja niiden esiintymistä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään, toteaa tuore dosentti Anja Terkamo-Moisio.

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset korostavat hoitotyön johtajien ammattitaidon merkitystä, mikä edellyttää myös laadukasta, tiedeperustaista ja ajantasaista johtamiskoulutusta, jonka vaikutusten todentaminen on merkittävää paitsi hoitotyön johtamisen vetovoiman myös hoitotyön laadun näkökulmista.

– Vahvan johtamisosaamisen näen myös keskeisenä yhä moninaistuvien työyhteisöjen johtamisessa, koska monisukupolvisuuden, -alaisuuden ja -kulttuurisuuden ohella yhä useammin hoitotyön johtajat toimivat myös monipaikkaisten tiimien johtajina. Edellisten ohella pidän tärkeänä hoitotyön johtamistyön näkyvyyden lisäämistä ja sen näkökulman vahvistamista yhteiskunnallisessa keskustelussa, Terkamo-Moisio jatkaa.

Terkamo-Moision molemmat tutkimuslinjat liittyvät läheisesti toisiinsa:

– Kohtaamisella on mielestäni sosiaali- ja terveydenhuollossa keskeinen asema, niin työn laadun kuin sen johtamisenkin näkökulmista. Asiakkaat tai potilaat ovat usein haavoittuvassa asemassa joko sairautensa tai elämäntilanteensa tai valta-aseman eriarvoisuuden johdosta, mikä korostaa kohtaamisten eettisten näkökulmien huomioimista. Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat pystyvät kohtaamaan asiakkaansa eettisesti vahvalla tavalla, he tarvitsevat tietoa näiden asiakasryhmien erityispiirteistä sekä tarpeista. Myös tässä hoitotyön johtajilla on suuri merkitys, koska he osaltaan vastaavat tämän tuotetun tiedon implementoinnista käytäntöön omissa yksiköissään, hän selventää.

Väitöskirjatutkimuksestaan lähtien Terkamo-Moisio on jatkanut hoitotyön eettisten kysymysten parissa ja laajentanut tutkimusaluettaan myös hoitotyön johtamisen teemoihin. Hän on toiminut projektipäällikkönä ja tutkijana useissa aiheita koskettavissa hankkeissa ja kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkoissa.

Tulevaisuuden suunnitelmia tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen parissa

Uusilla dosenteilla on selkeät tavoitteet tulevaisuuden suunnitelmien suhteen.

– Haluan jatkossakin olla mukana edistämässä ja tukemassa näyttöön perustuvaa hoitotyötä tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Siihen nyt myönnetty dosentuuri Turun yliopistossa antaa mielestäni loistavan mahdollisuuden, Holopainen kiteyttää.

– Tulevaisuudessa toivon, että omalta osaltani pystyn monitieteisen ja -menetelmällisen tutkimuksen avulla vahvistamaan hoitotieteen tietopohjaa. Haluan tutkimuksen sekä opetustoiminnan avulla myös vahvistaa sosiaali- ja terveysalojen vetovoimaisuutta sekä edelleen nostaa eettisiin kysymyksiin liittyviä teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun, toteaa puolestaan Terkamo-Moisio.

Luotu 31.10.2023 | Muokattu 15.11.2023